Nuorisossa on Länsi-Saharankin tulevaisuus

2015-01-09 20.40.02

Kansainvälinen solidaarisuustyö ry:n ja länsisaharalaisen opiskelijajärjestö UESARIOn yhteishanke Länsi-Saharan tulevaisuuden tekijät oli menestyksekäs. Hankkeessa järjestettiin pakolaisleireillä nuorten työpajoja, jossa pohdittiin rauhanomaisia ja demokraattisia menetelmiä Länsi-Saharan konfliktin ratkaisuun.

Ajatus yhteisestä hankkeesta Kansainvälisen solidaarisuustyön (Kv-solidin) ja Länsi-Saharan opiskelijoiden kattojärjestö Uesarion kanssa syntyi tapaamisten ja yhteydenottojen kautta vuonna 2013. Suunnitelmat tehtiin vapaaehtoispohjalta, ja hankkeessa haluttiin ostaa esille teemoja, joiden parissa Uesario on jo aiemmin toiminut, kuten kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Länsi-Saharan tulevaisuuden tekijät -hanke alkoi vuonna 2014 ulkoasiainministeriön hanketuella.

Mitä hankkeessa tavoiteltiin?

Suuri osa Länsi-Saharan nuorista on elänyt koko elämänsä pakolaisleireillä, diasporassa tai miehitetyn Länsi-Saharan alueella. Yhteydenpito eri alueiden välillä voi olla hankalaa, eivätkä monet ole päässeet koskaan tapaamaan sukulaisiaan muilla alueilla. Radikalisoituminen pitkään kestäneessä ja vuodesta 1991 pysähtyneessä tilassa olevassa konfliktissa on tosiasia, sillä nuoret ovat levottomia. Heidän oma tulevaisuutensa on yhtä epävarma kuin heidän maansa kohtalo.

Hankkeessa haluttiin antaa nuorille sahraweille tavata toisiaan, keskustella Länsi-Saharan tilanteelle olennaisista aiheista sekä oppia taitoja ja tietoa, joista on hyötyä kansalaisyhteiskunnan kentällä toimiessa. Teemoiksi nostettiin esimerkiksi ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja nuorten poliittinen osallistuminen.

 

Mitä hankkeessa tehtiin?

Vuonna 2014 hankkeessa valmisteltiin materiaaleja ja tulevia työpajoja ja järjestöjen uudet toimijat tutustuivat toisiinsa ja toimintatapoihin paremmin. Uesarion hallitus vaihtui kesällä 2014, joten järjestön uudet vastuunkantajat tutustuivat hankkeeseen sen juuri alettua. Kv-solidille hanke oli ensimmäinen kehitysyhteistyötä toisessa maassa toteuttava projekti sitten 1990-luvun. Oppimista tapahtui siis uuden asian tiimoilta molemmin puolin.

Hankkeen toiminnot alkoivat vuoden 2015 tammikuussa. Silloinen hankekoordinaattori Anna Peltoniemi matkasi Länsi-Saharan pakolaisleireille Algerian Tindufiin valmistelemaan ja tukemaan ensimmäistä nuorisofasilitaattorien koulutusta. Hankkeessa koulutettiin kahdeksan nuorta sahrawia osallistavista menetelmistä. Koulutuksen jälkeen nuoret ottivat vastuun hankkeen varsinaisten työpajojen vetämisessä muille sahrawinuorille.

Vuonna 2015 järjestettiin yhteensä kaksi fasilitaattorien koulutusta sekä neljä demokratia- ja rauhankasvatukseen keskittynyttä työpajaa. Fasilitaattoreiksi koulutettiin kahdeksan nuorta pakolaisleireiltä ja miehitetyltä Länsi-Saharan alueelta. Työpajoihin osallistui yhteensä 80 nuorta, jotka tulivat työpajoihin pakolaisleireille Algeriasta, Euroopasta, Kuubasta, miehitetyltä alueelta sekä leireiltä. Osallistujien sukupuolijakauma oli tärkeä seikka hankkeessa, ja puolet sekä fasilitaattoreista että työpajojen nuorista oli naisia.

Työpajojen jälkeen niihin osallistuneet nuoret palasivat omiin yhteisöihinsä. Työpajoissa oli suunniteltu tapoja, joilla nuoret voisivat itse levittää läpikäydyistä aiheista oppimaansa ja nuorten yhteisten keskustelujen satoa. Levittämistoimien tuloksena järjestettiin mm. vapaaehtoisuutta edistävä verenluovutuskampanja pakolaisleireillä, tapaamisia ja työpajoja naisten ja nuorten poliittisesta osallistumisesta mm. Espanjassa ja Algeriassa sekä naisille suunnattu tapaaminen ihmisoikeuksista ja naisten osallistumisesta miehitetyn Länsi-Saharan alueella. Kaikkiaan työpajojen 80 nuorta saavuttivat jopa huikeat 1500 muuta sahrawia levittämistoimiensa seurauksena eri maissa.

 

Mitä Suomessa tehtiin?

Suomessa hanketta tuki aktiivinen vapaaehtoisten hankeryhmä, jossa ratkottiin hankkeessa esille nousseita pulmia ja tehtiin yhdessä suunniteltuja materiaaleja ja hankkeen seurantaa. Vapaaehtoisten joukosta löytyi myös muutaman innokkaan ryhmä lähtemään seuraamaan toista työpajaa keväällä 2015. Vapaaehtoiset Leena, Suvi, Natalia sekä Anni osallistuivat työpajaan sahrawinuorten rinnalla ja toivat Suomeen terveiset tarpeellisesta projektista. Nuoret olivat kiitollisia saamastaan mahdollisuudesta tutustua toisiinsa ja saada taitoja, joista on heille hyötyä kansalaisyhteiskunnassa toimiessa.

Hankkeen aikana Suomessa toteutettiin myös useita suomalaiselle yleisölle suunnattuja viestintäkampanjoita. Länsi-Saharan tilanteesta kerrottiin mm. sosiaalisen median kautta, Länsi-Saharan itsenäisyysjulistuksen päivänä tapahtumilla sekä loppuvuodesta 2015 alkaneella vetoomuskampanjalla. Suomessa olemme levittäneet tietoa hankkeesta sekä Länsi-Saharan miehityksestä tuhansille ihmisille.

 

Mitä hankkeessa saavutettiin? Onnistumiset ja haasteet?

Hankkeen viimeinen työpaja järjestettiin joulukuussa 2015, jolloin olin myös itse paikalla seuraamassa hankkeen loppua. Kumppanijärjestö Uesario kiitti Kv-solidia ja suomalaisia tärkeästä panoksesta Länsi-Saharan tilanteen esille tuomisessa Suomessa. Verrattuna muihin pakolaisleirillä toteutettiin hankkeisiin Uesario myös totesi yhteishankkeemme sujuneen loistavasti.

Hankkeeseen osallistuneet nuoret kokivat toistensa tapaamisen erittäin tärkeänä, sillä useat eivät olleet aiemmin esim. tavanneet ketään miehitetyssä Länsi-Saharassa asunutta sahrawia. Hankkeen edetessä ilmeni myös haasteita, sillä kulttuuriset erot aiheuttivat hämmennystä esimerkiksi sukupuolen tasa-arvosta käydyissä keskusteluissa. Materiaalit oli tehty Suomessa, joten kulttuurisen ymmärryksen kasvaessa myös vapaaehtoisten joukossa niitä voitiin muokata näkökulmiin, joista olisi helpompi lähteä liikkeelle. Haasteita aiheutti myös lokakuussa 2015 pakolaisleireille levinneistä laajoista tulvista, jotka aiheuttivat leireille humanitaarisen katastrofin ja viivästyttivät hankkeen viimeistä työpajaa.

Hanke loppui vuoden 2015 lopussa. Länsi-Saharan miehitys kuitenkin jatkuu edelleen, ja nuoret sahrawit ovat yhä epätoivoisia ja turhautuneita elämäänsä pakolaisleireillä ja tilanteen vuosikymmeniä kestäneeseen jumiutuneeseen tilanteeseen. Nuoret työpajoissa kertoivat, että vaikka he eivät halua sotaa ja toimivat useilla muilla tavoilla edistäkseen konliktin ratkeamista, aseisiin tarttuminen on kuitenkin vaihtoehto, josta puhutaan. Aseellinen konflikti voi olla yhä houkuttelevampaa, kun YK-vetoisen prosessin eteneminen koki takapakkia Marokon karkottaessa MINURSO:n valvojia keväällä miehitetyltä alueelta.

Länsi-Saharasta uusille ihmisille puhuessani kohtaan jatkuvasti ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet alueen tilanteesta mitään. Aseellisen konfliktin poissaolo on antanut sahraweille mahdollisuuden rakentaa esimerkiksi hyvin toimivan pakolaisleiri-infrastruktuurin, mutta pohjaa kansakunnan tulevaisuudelle ei ole niin kauan kuin heidän maansa kohtalo on ratkaisematta. Sota nähdään keinona tuoda kansainvälisen yhteisön kiinnostus alueelle ja konfliktille, joka on unohtunut uutisista ja ihmisten mielistä.

Länsi-Sahara tarvitsee siis tukeamme. Kv-solid jatkaa yhteistyötä Uesarion kanssa vuoden 2016 ajan tukien Uesarion käynnissä olevaa toimintaa, mutta olemme myös hakeneet ulkoministeriöstä tukea vuonna 2017 jatkuvaan hankkeeseen. Luovutimme myös toukokuussa satojen ihmisten allekirjoittaman vetoomuksen, jossa vedottiin hallitukseen Länsi-Saharan valtion tunnustamiseksi. Toivomme, että Suomen viranomaiset näkevät konfliktin räjähdysherkkyyden, kuten minä ja muut hankeaktiivimme ovat sen nähneet pakolaisleireillä vieraillessamme. Tarvitsemme välittömiä toimia rauhan takaamiseksi Länsi-Saharaan.